Suomessa samalla sanalla myydään kahta eri rakennetta. Toisessa lasku myydään ja omistus siirtyy, toisessa lasku annetaan lainan vakuudeksi ja jää taseeseen. Ero ei näy tuotenimessä — se näkyy sopimusehdoissa, ja se ratkaisee, kuka kantaa tappion.
Siksi tässä sanastossa jokaisen määritelmän alla on lähde: laki, kirjanpitolautakunnan lausunto, viranomaisen tai alan järjestön määritelmä. Jos termille ei ole vakiintunutta suomenkielistä määritelmää, sekin sanotaan ääneen.
40 termiä · A–Ö-hakemisto
Voiko tämän laskun ylipäätään rahoittaa?
- Onko maksaja yritys tai julkisyhteisö
- Onko työ toimitettu
- Onko lasku riidaton ja erääntymätön
- Onko maksaja maksukykyinen
- Onko sopimuksessa siirtokielto
- Maksaja on kuluttajaKyse ei ole B2B-saatavasta, vaan kuluttajasaatavasta.
- Lasku on jo erääntynyt tai perinnässäFyrk Finance rahoittaa vain erääntymättömiä saatavia.
- Maksaja on maksukyvytönMikään rahoitusmuoto ei korjaa jo toteutunutta luottoriskiä.
Millä rakenteella se rahoitetaan?
Mitä se maksaa ja mihin sitoudutaan?
Laskurahoituksen kulku kolmen osapuolen välillä · Kenelle laskurahoitus sopii
Mitä laskurahoitus on ja mistä siinä on kyse?
- Laskurahoitus
- laskusaatavarahoitus · myyntisaatavarahoitus · laskusaatavan rahoitus
Laskurahoitus on järjestely, jossa yritys saa erääntymättömän myyntilaskunsa summan käyttöönsä heti sen sijaan, että odottaisi maksuajan päättymistä. Laskurahoitus itsessään on Suomessa markkinatermi: vakiintuneet muodot ovat laskusaatavarahoitus ja myyntisaatavarahoitus, ja saman nimen alla tarjotaan sekä saatavan kauppaa että saatavan panttausta vastaan myönnettyä luottoa. EU:n luottolaitosdirektiivin virallinen suomennos tuntee toiminnan nimellä myyntilaskujen rahoitus takautumisoikeuksin ja ilman takautumisoikeutta. Se, kummasta rakenteesta sopimuksessa on kyse, vaikuttaa lopulta myös siihen, poistuuko saatava taseesta ja kuka kantaa luottotappion.
- Factoring
- factoringrahoitus · factoringluototus · laskusaamisen rahoitus
Factoring on laskurahoituksen vakiintunut kansainvälinen nimi ja kattotermi erilaisille myyntisaataviin perustuville rahoitusjärjestelyille: saman nimen alla tarjotaan sekä saatavakauppaa että saatavia vastaan myönnettävää rahoitusta. Suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa factoring on määritelty luotoksi, jonka avulla laskusaatavat muutetaan suunnitelmallisesti ja välittömästi rahaksi, mutta se määritelmä kattaa näistä rakenteista vain toisen. Factoring viittaa tyypillisesti puitesopimukseen, joka kattaa koko laskukannan ja jossa rahoituksen ja vakuuden ehdot ovat vakioidut. Factoring-sopimuksen rakenne luetaan siksi ehdoista eikä tuotenimestä. Rakenne vaikuttaa myös siihen, kenen taseessa saatava on siirron jälkeen; se, kenelle laskun maksaja maksaa, ratkeaa sen sijaan avoimen ja hiljaisen laskurahoituksen erosta.
- Myyntisaatava
- laskusaatava · saatava · myyntisaamiset · laskusaaminen
Myyntisaatava on rahasaatava, joka syntyy, kun yritys on laskuttanut ostajaa toimittamastaan tuotteesta tai palvelusta, mutta ei ole vielä saanut maksua. Myyntisaatava on velkojan varallisuuteen kuuluva saamisoikeus, ja sellaisena se on lähtökohtaisesti siirrettävissä toiselle ilman velallisen suostumusta. Juuri tähän siirrettävyyteen koko laskurahoitus perustuu. Tilinpäätöksessä myyntisaatavat esitetään vaihtuvissa vastaavissa. Sana laskusaatava tarkoittaa samaa asiaa ja on markkinoinnissa yleisempi; kummallakaan ei ole erillistä oikeudellista sisältöä.
- Käyttöpääoma
- nettokäyttöpääoma · working capital
Käyttöpääoma on se raha, joka on kiinni yrityksen juoksevassa liiketoiminnassa — vaihto-omaisuudessa ja myyntisaatavissa — ostovelat siitä vähennettyinä. Käyttöpääoman tarve kasvaa, kun myynti kasvaa, koska jokainen uusi lasku sitoo rahaa maksuajan loppuun asti. Juuri siksi kasvava yritys voi olla yhtä aikaa kannattava ja maksuvalmiudeltaan heikko. Laskurahoitus vaikuttaa käyttöpääomaan lyhentämällä sitä aikaa, jonka myyntisaatava on kiinni; se ei muuta katetta eikä myynnin määrää, vaan rahan ajoitusta.
Myydäänkö saatava vai annetaanko se vakuudeksi?
- Saatavakauppa (aito factoring)
- Myyjä myy saatavan rahoittajalle ja saa siitä kauppahinnan. Saatavan omistus siirtyy rahoittajalle.
- Saatavavakuudellinen rahoitus (epäaito factoring)
- Myyjä säilyttää saatavan omistuksessaan ja antaa sen rahoittajalle vakuudeksi. Rahoittaja myöntää saatavaa vastaan luoton, joka maksetaan takaisin.
- Laskun maksaja
- Maksaa saman laskun samalla eräpäivällä kummassakin rakenteessa. Kumpaan hän maksaa, ratkeaa avoin/hiljainen-jaolla, ei tällä.
- Miksi erolla on väliä
- Sama tuotenimi kattaa kummankin rakenteen, joten kumpi on kyseessä, selviää vain sopimuksesta. Siksi se on tarkistuslistan ensimmäinen kysymys.
- Saatavakauppa
- laskusaatavan kauppa · saatavien myyntiin perustuva rahoitus · laskun myynti · laskujen myynti · saatavan kauppa · laskukauppa · aito factoring · ostopalvelu
Saatavakauppa eli saatavien myyntiin perustuva rahoitus tarkoittaa järjestelyä, jossa myyntisaatavan omistus siirtyy rahoittajalle kauppaa vastaan: myyjä luovuttaa saamisoikeuden ja saa siitä kauppahinnan. Verohallinnon terminologiassa samasta rakenteesta käytetään nimitystä aito factoring. Saatavakauppa ei ole lainaa eikä siinä anneta vakuutta, koska rahoittaja saa oikeuden itse saatavaan eikä panttioikeutta siihen. Velallisen suostumusta ei tarvita, ellei sopimus rajoita siirtoa. Se, käsitelläänkö saatavakauppa kirjanpidossa myyntinä vai luottona, ratkeaa sopimusehdoista: kirjanpitolain sisältöpainotteisuuden mukaan ratkaisee liiketapahtuman tosiasiallinen sisältö eikä sopimuksen nimi.
Fyrkillä:Fyrk Finance ostaa laskun. Kyse on saatavan kaupasta eikä lainasta: yritys ei ota uutta velkaa eikä anna vakuuksia.
- Saatavavakuudellinen rahoitus
- laskun panttaus · laskusaatavan panttaus · saatavan panttaus · panttaussiirto · vakuudellinen laskurahoitus · epäaito factoring
Saatavavakuudellisessa rahoituksessa eli laskun panttauksessa myyntisaatavaa käytetään luoton vakuutena: omistus ei siirry, vaan saatava jää myyjälle ja rahoittaja saa siihen panttioikeuden. Verohallinnon terminologiassa samasta rakenteesta käytetään nimitystä epäaito factoring. Velkakirjalakia sovelletaan panttaukseen samoin kuin siirtoon, joten panttaussiirto rinnastuu muuhun saamisen siirtoon ja edellyttää käytännössä samaa ilmoitusta laskun maksajalle. Rakenteena kyse on luotosta: saatava jää lähtökohtaisesti taseeseen, rinnalle kirjataan velka, ja jos maksaja ei maksa, vastuu on edelleen myyjällä. Rakenteeltaan saatavavakuudellinen rahoitus on siis vakuudellista luottoa, ei saatavan kauppaa.
Fyrkillä:Fyrk Finance ei tarjoa saatavavakuudellista rahoitusta eli laskun panttausta.
- Aito ja epäaito factoring
- aito factoring · epäaito factoring · todellinen myynti · true sale
Aito ja epäaito factoring on Verohallinnon käyttämä sanapari, jolla erotetaan kaksi rahoitusrakennetta toisistaan. Aidolla factoringilla tarkoitetaan saatavakauppaa, jossa saatavan omistus siirtyy rahoittajalle, ja epäaidolla saatavavakuudellista rahoitusta, jossa saatava jää myyjälle ja toimii luoton vakuutena. Sanapari kuvaa nimenomaan omistuksen siirtymistä. Se, kenelle maksukyvyttömyyden seuraus lopulta jää, on eri kysymys ja määräytyy sopimuksen takautumis- ja takaisinostoehdoista, ei tuotenimestä. Rakenne vaikuttaa myös kirjanpitokäsittelyyn, joka ratkeaa liiketapahtuman tosiasiallisesta sisällöstä ja sovellettavasta tilinpäätösnormistosta.
- Valikoiva laskurahoitus
- selektiivinen laskurahoitus · yksittäisen laskun rahoitus · spot factoring · valikoiva factoring
Valikoiva laskurahoitus tarkoittaa järjestelyä, jossa yritys valitsee itse rahoitettavat laskut yksi kerrallaan. Vastakohta on koko laskukannan kattava puitesopimus, jossa jokainen syntyvä lasku siirtyy rahoittajalle. Koko laskukannan mallilla on selvä peruste: se poistaa haitallisen valikoitumisen eli sen, että rahoitettavaksi tarjotaan vain heikoimmat maksajat. Valikoiva laskurahoitus siirtää tuon riskin hinnoitteluun ja ostajakohtaiseen arviointiin. Kummassakin mallissa rahoitettavat laskut hyväksytään erikseen, mutta valikoivassa mallissa valinnan tekee myyjä.
Fyrkillä:Fyrk Financen rahoitus on valikoivaa: yritys valitsee itse, mitkä laskut rahoitetaan. Käyttöpakkoa tai vähimmäisvolyymia ei ole.
- Avoin ja hiljainen laskurahoitus
- notifioitu factoring · notifikaatio · ei-notifioitu factoring · hiljainen factoring · avoin factoring
Avoin ja hiljainen laskurahoitus eroavat toisistaan yhdessä kohdassa: kerrotaanko siirrosta laskun maksajalle. Avoimessa mallissa laskulla on siirtomerkintä ja maksaja saa siirtoilmoituksen, joten maksu ohjautuu suoraan rahoittajalle. Hiljaisessa mallissa maksajalle ei ilmoiteta ja maksu tulee edelleen myyjän tilille, josta se tilitetään eteenpäin. Ilmoittamatta jättäminen ei tee siirrosta pätemätöntä, mutta se heikentää siirronsaajan asemaa suhteessa sivullisiin ja jättää maksun kulkemaan sen osapuolen kautta, jolle saatava ei enää kuulu.
Sama tuotenimi kattaa Suomessa molemmat sarakkeet. Ero on sopimusehdoissa, ja jokaisella rivillä on nimetty suomalainen lähde.
| Vertailukohta | Saatava myydään | Saatava pantataan | Lähde |
|---|---|---|---|
| Omistusoikeus saatavaan | Siirtyy rahoittajalle | Ei siirry; rahoittaja saa panttioikeuden | Velkakirjalaki 622/1947, 10 § ja 3 luku |
| Saatava taseessa | Voi poistua myyjän taseesta, jos järjestelyn sisältö täyttää sen edellytykset | Jää taseeseen; rinnalle kirjataan velka | KILA 1444/1997 ja KILA 1712/2003 |
| Mikä ratkaisee käsittelyn | Liiketapahtuman tosiasiallinen sisältö: saatavan kauppa | Liiketapahtuman tosiasiallinen sisältö: luotto vakuutta vastaan | Kirjanpitolaki 1336/1997, 3 luku 3 § (sisältöpainotteisuus); KILA 1712/2003 |
| Luottotappion kantaja | Rahoittaja, ellei takautumisehdosta muuta johdu | Myyjä; pantti on vakuus, ei riskinsiirto | Velkakirjalaki 622/1947, 9 § |
| Myyjän vastuu siirron jälkeen | Saatavan pätevyydestä, ei maksukyvystä | Koko velasta — kyse on omasta luotosta | Velkakirjalaki 622/1947, 9 § |
| Viranomaisen käyttämä nimi | Aito factoring | Epäaito factoring | Verohallinnon terminologia |
Taulukko kuvaa kahta sopimusrakennetta, ei kahta yritystä. Yksittäisen sopimuksen sijainti taulukossa selviää vain sen omista ehdoista. Kirjanpidollinen käsittely riippuu aina sopimusehdoista ja käytetystä tilinpäätösnormistosta, joten varmista oma tilanteesi kirjanpitäjältäsi.
Mistä laskurahoituksen hinta muodostuu?
- Rahoitusaste
- rahoitusprosentti · ennakkomaksuprosentti · ennakko · advance rate
Rahoitusaste kertoo, kuinka suuri osuus laskun summasta maksetaan yritykselle rahoitushetkellä. Rahoitusaste ei ole hinta, vaan rakenne: alle sadan prosentin rahoitusaste tarkoittaa, että loppuosa jää varaustilille, kunnes maksaja on maksanut, ja sata prosenttia tarkoittaa, ettei mitään pidätetä. Pidätyksen syy on laskun arvon aleneminen — hyvityslaskut, alennukset ja osasuoritukset pienentävät saatavaa maksukyvystä riippumatta. Suomessa julkaistut rahoitusasteet vaihtelevat 50 %:n ja 100 %:n välillä (rahoittajien julkiset tuotesivut, haettu 2.9.2026).
Fyrkillä:Fyrk Finance rahoittaa 100 % hyväksytyn laskun nimellisarvosta ilman erillistä varaustilipidätystä. Palvelupalkkio vähennetään maksettavasta summasta.
- Varaustili
- vakuustili · vakuussumma · pidätystili · reserve · pidätysosuus
Varaustilille jää se osa laskun summasta, jonka rahoittaja pidättää, kunnes maksaja on maksanut. Varaustili ei ole palkkio, vaan puskuri: se kattaa laskun arvon alenemisen eli hyvityslaskut, alennukset, kuittaukset ja riitautukset, jotka pienentävät saatavaa, vaikka maksaja olisi maksukykyinen. Pidätetty osuus tilitetään myyjälle maksun jälkeen. Pidätyksen suuruus ja tilitysehdot luetaan aina sopimuksesta. Samasta asiasta käytetään Suomessa myös sanoja vakuustili ja vakuussumma; erillistä oikeudellista sisältöä niillä ei ole.
Fyrkillä:Fyrk Finance ei käytä varaustiliä.
- Laskun arvon aleneminen (dilution)
- dilution · dilutio · arvon aleneminen · saatavan aleneminen
Laskun arvon aleneminen tarkoittaa jokaista tilannetta, joka pienentää avoimen laskun arvoa muuten kuin maksajan maksukyvyttömyyden vuoksi. Tyypilliset syyt ovat hyvityslasku, jälkikäteen sovittu alennus, osatoimitus, reklamaatio ja maksajan käyttämä kuittausoikeus. Laskun arvon aleneminen on eri riski kuin luottoriski, ja juuri se selittää varaustilin ja rahoitusasteen: rahoittaja voi olla varma maksajan maksukyvystä ja silti epävarma siitä, kuinka suuri lasku lopulta on. Vakiintunutta yksisanaista suomennosta ei ole.
- Palvelupalkkio
- rahoituspalkkio · rahoituskomissio · provisio · palvelumaksu · rahoituskulu · factoringpalkkio · käsittelymaksu
Palvelupalkkio on laskukohtainen korvaus, jonka rahoittaja perii rahoitetusta laskusta. Palvelupalkkio veloitetaan tavallisesti prosenttiosuutena laskun summasta, ja sen suuruus määräytyy maksuajan, laskutusvolyymin ja maksajan sijainnin mukaan. Palvelupalkkiota ei voi vertailla ilman maksuaikaa, koska sama hinta näyttää erisuuruiselta eripituisella maksuajalla. Alalla samasta erästä käytetään myös nimiä rahoituspalkkio, rahoituskomissio ja provisio, ja osa toimijoista jakaa saman kokonaishinnan useaan erikseen nimettyyn maksuun. Vertailukelpoinen luku syntyy vasta, kun erät lasketaan yhteen samalle maksuajalle.
Fyrkillä:Fyrk Finance veloittaa yhden palvelupalkkion — ei muuta. Hinnat ja niitä vastaavat maksuajat ovat kokonaisuudessaan hinnoittelusivulla.
- Maksuehto ja maksuaika
- maksuehto · maksuaika · netto · maksuehdot · eräpäivä
Maksuehto on laskun sopimusehto siitä, milloin lasku on viimeistään maksettava; maksuaika on se päivien määrä, jonka ehto antaa. Kaksi sanaa sekoitetaan jatkuvasti, mutta maksuehto voi sisältää muutakin kuin ajan — esimerkiksi kassa-alennuksen. Suomessa ei ole yleistä 60 päivän ylärajaa yritysten välillä: maksuehtolaki edellyttää, että yli 30 päivän maksuaika on nimenomaisesti sovittu, ja jättää kohtuuttoman ehdon sovittelun varaan. Kohtuuttoman pitkän maksuajan käyttäminen on erikseen kielletty.
Fyrkillä:Fyrk Finance rahoittaa 14–120 päivän maksuehdolla laskutettuja laskuja.
- Maksuviive
- maksun viivästyminen · maksun viivästys · payment delay · maksuviiveet
Maksuviive on se aika, joka kuluu sovitun eräpäivän ja tosiasiallisen maksupäivän välillä. Maksuviive on eri asia kuin maksuaika: maksuaika sovitaan sopimuksessa, kun taas maksuviive on mitattu tieto siitä, milloin raha todellisuudessa tuli. Yrityksen kassasuunnittelun kannalta merkitystä on maksuajan ja maksuviiveen summalla, ei sovitulla maksuajalla yksin. Maksuviive selittää myös sen, miksi käyttöpääoman tarve on usein suurempi kuin myyntiehdoista laskemalla arvioisi. Vakiintunutta suomenkielistä viranomaismääritelmää termille ei ole; ilmiötä mitataan säännöllisesti julkaistuissa maksutapatutkimuksissa.
- Avausmaksu, kuukausimaksu ja vähimmäisveloitus
- avausmaksu · perustamismaksu · kuukausimaksu · limiittimaksu · vähimmäisveloitus · minimiveloitus · järjestelypalkkio
Avausmaksu, kuukausimaksu ja vähimmäisveloitus ovat laskukohtaisen palkkion rinnalle sovittavia eriä. Avausmaksu eli perustamismaksu peritään sopimuksen tekemisestä, kuukausi- tai limiittimaksu jatkuvasta järjestelystä ja vähimmäisveloitus siitä, ettei sovittua volyymia käytetä. Vähimmäisveloitus sidotaan tavallisesti sopimuskauteen tai vuoteen, ja se erääntyy myös silloin, kun laskuja ei ole rahoitettu lainkaan. Nämä erät selittävät, miksi kaksi samannäköistä prosenttihintaa tuottaa erisuuruisen kokonaiskustannuksen: vertailukelpoinen luku on koko vuoden kustannus todellisella laskumäärällä.
Fyrkillä:Fyrk Finance ei veloita avausmaksua, kuukausimaksua, sopimussakkoja eikä yllätyskuluja.
- Vähimmäiskesto ja irtisanomisaika
- sitoutumisaika · määräaikaisuus · automaattinen uusiutuminen · irtisanomisehto · sopimuskausi
Vähimmäiskesto ja irtisanomisaika määrittävät, kuinka pitkäksi aikaa rahoitussopimukseen sitoudutaan ja miten sopimus päätetään. Ehtoja on tyypillisesti kolme: vähimmäiskesto, jonka ajan sopimus on voimassa; automaattinen uusiutuminen, joka jatkaa sopimusta, ellei sitä irtisanota määräajassa; sekä irtisanomisaika, joka voi olla myyjälle ja rahoittajalle erimittainen. Irtisanomisajalla on käytännön peruste: irtisanomishetkellä rahoittajalla on ostettuja saatavia yhä avoinna, ja ne erääntyvät vasta maksuajan kuluttua. Vakiintunutta suomenkielistä määritelmää ei ole; ehdot luetaan aina sopimuksesta.
- Kassa-alennus
- käteisalennus · ennakkomaksualennus · cash discount · alennus nopeasta maksusta
Kassa-alennus on maksuehtoon kirjattu alennus, jonka ostaja saa maksamalla ennen eräpäivää — esimerkiksi muodossa 14 päivää −2 %, 30 päivää netto. Kassa-alennus on myyjälle rahoituksen hintaa yhtä lailla kuin palvelupalkkio, mutta se ei näy rahoituskuluna, koska se vähennetään myyntituotosta. Kassa-alennuksen kustannus riippuu siitä, kuinka monta päivää maksu aikaistuu: mitä vähemmän maksu aikaistuu, sitä kalliimmaksi sama alennusprosentti tulee. Vertailu palvelupalkkioon edellyttää siksi, että kumpikin lasketaan samalle maksuajalle.
Kuka kantaa tappion, jos asiakas ei maksa?
- Luottoriski
- maksukyvyttömyysriski · vastapuoliriski · credit risk
Luottoriski on riski siitä, että laskun maksaja ei maksa laskua maksukyvyttömyyden vuoksi. Luottoriski on eri asia kuin laskun arvon aleneminen: arvon alenemisessa saatava on alun perin oletettua pienempi, kun taas luottoriskissä maksaja ei kykene maksamaan oikeaakaan summaa. Laskurahoituksessa on syytä erottaa kolme asiaa toisistaan: saatavan omistuksen siirtyminen, luottoriskin siirtyminen ja mahdollinen takautumisoikeus, jolla vastuu voidaan palauttaa myyjälle. Ne eivät seuraa toisistaan automaattisesti, vaan kukin luetaan sopimusehdoista erikseen. Luottoriskin arvioinnissa painopiste on laskun maksajan maksukyvyssä, mutta rahoittajat arvioivat tyypillisesti myös laskuttajaa ja saatavan pätevyyteen liittyviä riskejä.
Fyrkillä:Luottoriski siirtyy meille. Edellytämme kuitenkin, että laskun maksaja on maksukykyinen rahoituksen myöntämishetkellä.
- Luottotappio
- saatavan menetys · luottotappiokirjaus
Luottotappio on toteutunut luottoriski: myyntisaatava, jota ei enää saada perityksi. Kirjanpidossa luottotappio kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jolla saatavan lopullinen menetys on todettu tai jolla käy todennäköiseksi, ettei suoritusta enää saada; arvio tehdään saatavakohtaisesti, eikä sitä saa lykätä. Luottotappio on syytä erottaa maksun viivästymisestä: viivästynyt saatava tuottaa viivästyskorkoa, kun taas luottotappiokirjaus on arvostusratkaisu — se ei tee saatavaa olemattomaksi eikä vapauta maksajaa maksuvelvollisuudesta.
- Takautumisoikeus (regressi)
- regressi · regressioikeus · regressitön · regressillinen · ilman takautumisoikeutta · takautumisoikeudeton · regressiovapaa · regressiovastuullinen · non-recourse
Takautumisoikeus tarkoittaa laskurahoituksessa rahoittajan oikeutta periä maksamansa summa takaisin laskun myyneeltä yritykseltä, jos maksaja ei maksa. Luottolaitosdirektiivin virallinen suomennos nimeää molemmat muodot: myyntilaskujen rahoitus takautumisoikeuksin ja ilman takautumisoikeutta (factoring). Rahoitus on takautumisoikeudellista, kun vastuu palaa myyjälle, ja takautumisoikeudetonta eli regressitöntä, kun se jää rahoittajalle. Takautumisoikeus on eri kysymys kuin se, siirtyykö saatavan omistus: omistus voi siirtyä ja vastuu silti palata myyjälle, jos sopimuksessa on takautumis- tai takaisinostoehto. Takautumisoikeudettomuuden tuoma suoja on kapeampi kuin termi antaa ymmärtää: alan eurooppalaisen kattojärjestön EUF:n määritelmissä se koskee maksajan maksukyvyttömyyttä, ei riitautusta, hyvityslaskua tai osasuoritusta, joiden vaikutus jää myyjän vastattavaksi myös regressittömässä sopimuksessa.
- Vastuu saamisen pätevyydestä ja vastuu maksukyvystä
- vastuu saatavan pätevyydestä · vastuu maksukyvystä · veritas nominis · bonitas nominis
Saatavan siirtäjän vastuu jakautuu kahtia: vastuuseen saamisen pätevyydestä ja vastuuseen maksukyvystä. Siirtäjä vastaa siitä, että saatava on olemassa ja pätevä — että tuote on toimitettu, lasku oikea ja saatava riidaton. Siitä, että maksaja kykenee maksamaan, siirtäjä sen sijaan ei lähtökohtaisesti vastaa. Velkakirjalaissa jako on säädetty velkakirjoja varten, ja kauppasaataviin eli myyntisaataviin sitä sovelletaan vastaavasti. Jako selittää, miksi takautumisoikeudeton rahoitus ei suojaa riitautukselta: riita koskee saatavan pätevyyttä, ei maksukykyä.
- Vakuus ja takaus
- henkilötakaus · pätevyystakuu · vakuus · takaus · vierasvelkapanttaus
Takaus on sitoumus, jolla takaaja vastaa toisen velasta velkojalle; vakuus taas on omaisuutta, josta velkoja saa suorituksen, jos velallinen ei maksa. Laskurahoituksessa ero on olennainen. Myyjä vastaa lähtökohtaisesti siitä, että siirretty saatava on pätevä, ja tämä vastuu seuraa velkakirjalaista ilman erillistä takausta. Henkilötakaus on eri asia: siinä yrittäjä vastaa yrityksen velvoitteesta omalla omaisuudellaan, jolloin riski siirtyy yrityksestä ihmiseen. Kumpi näistä sopimukseen sisältyy, luetaan ehdoista eikä tuotenimestä.
- Takaisinostovelvollisuus
- takaisinosto · takaisinosto-oikeus · buy-back · palautusehto
Takaisinostovelvollisuus on sopimusehto, jonka mukaan myyjän on ostettava siirretty saatava takaisin, jos sitä ei ole maksettu tietyn ajan kuluessa eräpäivästä. Takaisinostovelvollisuus on takautumisoikeuden käytännön muoto, ja ehdosta on syytä tarkistaa kolme asiaa: monenko päivän kuluttua eräpäivästä velvollisuus laukeaa, koskeeko se vain viivästystä vai myös riitautettua laskua, ja mihin hintaan takaisinosto tehdään. Vakiintunutta suomenkielistä määritelmää ei ole; ehto luetaan aina sopimuksesta.
- Luottovakuutus
- saatavavakuutus · luottoriskivakuutus · credit insurance
Luottovakuutus on vakuutus laskusaatavien luottotappioiden varalta. Luottovakuutuksessa vakuutuksenantaja asettaa ostajakohtaisia luottorajoja ja korvaa rajan sisällä syntyneen luottotappion vakuutusehtojen mukaisesti. Korvauksen määrä ja mahdollinen omavastuu määräytyvät vakuutussopimuksen ehtojen perusteella, ja korvaus edellyttää tyypillisesti, että saatava on syntynyt myönnetyn rajan sisällä. Luottovakuutus ei siirrä saatavan omistusta eikä poista saatavaa taseesta, joten se on eri asia kuin saatavan myynti. Vakuutuksen olemassaolo voi kuitenkin olla saatavien arvostuksen kannalta olennainen seikka, josta annetaan tieto tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Mitä asiakkaani näkee, ja mitä laskulle tapahtuu siirron jälkeen?
- Saatavan siirto
- saamisen siirto · siirto · luovutus · cessio · saatavan luovutus · väiteoikeus · velallisen väitteet
Saatavan siirrossa velkoja siirtää varallisuuteensa kuuluvan saamisoikeuden toiselle, ja siirronsaajasta tulee uusi velkoja siirtäjän tilalle. Velallisen suostumusta ei tarvita, koska velallisen suoritus pysyy muuttumattomana — vain velkoja vaihtuu. Siirtäjä jää kuitenkin vastuuseen omista velvoitteistaan, kaupassa siis toimituksesta. Velallinen saa siksi siirron jälkeenkin esittää uudelle velkojalle samat väitteet, jotka sillä oli alkuperäistä velkojaa vastaan. Saatavan siirto on se oikeustoimi, jolle sekä laskusaatavan kauppa että laskun panttaus rakentuvat, ja siksi molempiin sovelletaan samoja siirtoa koskevia sääntöjä.
- Siirtoilmoitus (denuntiaatio)
- denuntiaatio · ilmoitus velalliselle · panttausilmoitus · notifikaatio · siirtoilmoitus velalliselle
Siirtoilmoitus on saatavan siirrosta laskun maksajalle tehtävä ilmoitus, jonka jälkeen siirto sitoo myös sivullisia. Siirtoilmoitus on ennen muuta siirronsaajan suoja: ilman sitä siirto ei sido luovuttajan velkojia myyjän konkurssissa tai ulosotossa. Maksajalle ilmoitus kertoo, kenelle maksu on tehtävä; jos maksu viivästyy siksi, ettei maksaja tiedä, minne maksaa, kyse on velkojan eikä velallisen viivästyksestä. Jos sama saatava on siirretty kahdesti, etusija on pääsäännön mukaan aikaisemmalla siirrolla; myöhempi menee sen edelle vain, jos siitä on ilmoitettu maksajalle ensin ja siirronsaaja on tällöin ollut vilpittömässä mielessä. Siirron mukana kulkee usein maksajan yhteyshenkilön henkilötietoja, jolloin siirronsaajasta tulee rekisterinpitäjä; tietosuoja-asetuksen 14 artikla velvoittaa kertomaan käsittelystä viimeistään kuukauden kuluessa tai ensimmäisessä yhteydenotossa, kumpi on aiemmin.
Fyrkillä:Fyrk Financen alustalta lähtevissä laskuissa siirtolauseke on valmiina automaattisesti jokaisella laskulla, ja laskut toimitetaan aina Fyrkin maksutiedoilla. Siirtolausekkeen sanamuoto voidaan sopia ostajakohtaisesti.
- Siirtomerkintä (siirtolauseke)
- siirtolauseke · siirtoehto · maksuohje laskulla · cessiomerkintä · siirtoteksti · vapauttava maksu
Siirtomerkintä on laskulle painettu lauseke, joka kertoo maksajalle, että saatava on siirretty ja että vapauttava maksu tapahtuu vain merkinnässä mainitulle tilille. Siirtomerkintä on siirtoilmoituksen käytännön toteutus laskulla: se tavoittaa maksajan samassa asiakirjassa, jonka perusteella maksu tehdään. Siirtomerkinnän puuttuminen ei tee siirrosta pätemätöntä, mutta se jättää maksajan vanhan maksuohjeen varaan, ja silloin maksu päätyy tyypillisesti myyjälle, vaikka saatava on jo toisen.
Fyrkillä:Fyrk Financen alustalta lähtevissä laskuissa siirtolauseke on kentässä valmiina ja tulee automaattisesti jokaiseen laskuun.
- Kuittausoikeus
- kuittaus · vastasaatava · vastakauppa · set-off
Kuittausoikeus on osapuolen oikeus käyttää omaa saatavaansa vastapuolelta olevan velkansa maksuksi: kun osapuolilla on saatavat toisiltaan, saatavat lakkaavat siltä osin kuin ne peittävät toisensa. Laskurahoituksessa maksaja saa käyttää myyjältä olevaa vastasaatavaansa siirrettyä laskua vastaan, mutta ei enää, jos hän hankki sen vasta saatuaan tiedon siirrosta tai kun hänellä oli riittävästi aihetta olettaa siirron tapahtuneen, eikä silloin, jos vastasaatava erääntyi vasta tuon ajankohdan jälkeen ja myöhemmin kuin siirretty lasku. Siirtoilmoitus siis pysäyttää kellon: sitä ennen syntyneet vastasaatavat säilyvät, myöhemmin syntyvät eivät. Kuittaus on laskun arvon alenemisen muoto eikä maksukyvyttömyyden seuraus, ja siksi rahoittajalle kerrotaan keskinäisistä vastakauppasuhteista etukäteen.
- Siirtokielto
- siirtorajoitus · luovutuskielto · cessiokielto · siirtokieltoehto
Siirtokielto on ostajan ja myyjän sopimukseen otettu ehto, jonka mukaan myyjä ei saa siirtää sopimuksesta syntyviä saatavia kolmannelle. Toimialan sanaston mukaan tällainen ehto voi tehdä saatavan siirron tehottomaksi, joskin joissakin oikeusjärjestyksissä rahoitussopimus syrjäyttää sen. Kansainväliset yleissopimukset, jotka syrjäyttäisivät siirtokiellon factoringissa, ovat olemassa, mutta Suomi ei ole liittynyt niihin, eikä siitä, miten ehto vaikuttaa siirron pätevyyteen suhteessa siirronsaajaan, ole löytynyt Suomessa säännöstä eikä julkaistua ratkaisua. Tarkista ehto omasta sopimuksestasi ennen kuin sovit laskun rahoittamisesta.
- Luottoraja ja rahoituslimiitti
- rahoituslimiitti · limiitti · luottolimiitti · ostajakohtainen limiitti · luottoraja
Luottoraja on ostajakohtainen enimmäismäärä, johon asti yhden maksajan laskuja rahoitetaan yhtä aikaa; rahoituslimiitti on myyjäkohtainen kokonaiskatto. Kaksi rajaa vastaa kahteen eri riskiin: luottoraja rajaa yksittäisen maksajan keskittymää, rahoituslimiitti koko järjestelyn kokoa. Rajat elävät maksukäyttäytymisen mukana, ja käytännössä rahoituksen pysäyttää kesken kuukauden useammin luottoraja kuin hinta. Rajan täyttyminen ei ole kielteinen luottopäätös, vaan keskittymän hallintaa. Molemmat rajat on syytä tarkistaa sopimuksesta, ennen kuin rahoitusta suunnitellaan osaksi kassavirtaa.
- Rahoituskelpoisuus
- rahoituskelpoinen lasku · hyväksyttävyys · eligibility · rahoitettava lasku · erääntymätön saatava · riidaton saatava
Rahoituskelpoisuus tarkoittaa niitä ehtoja, jotka laskun on täytettävä ollakseen rahoitettavissa. Ehdot vaihtelevat rahoittajittain ja luetaan aina sopimuksesta, mutta ne rakentuvat tyypillisesti samojen kysymysten varaan: onko lasku erääntymätön ja riidaton, perustuuko se jo toimitettuun tuotteeseen tai palveluun ja onko maksaja yritys tai julkisyhteisö. Ehdoilla on yhteinen syy: rahoitettava kohde on saatava, jonka olemassaolo ja määrä ovat jo varmoja. Erääntynyt, riitautettu tai toimittamaton lasku ei täytä tuota ehtoa, olipa maksaja miten maksukykyinen tahansa.
Fyrkillä:Fyrk Finance rahoittaa pääsääntöisesti yrityksille ja julkisyhteisöille osoitettuja laskuja, joissa laskutettu tuote tai palvelu on toimitettu. Laskulle ei ole vähimmäis- eikä enimmäiskokoa, eikä sopimukseen kuulu vähimmäisvolyymia tai pitkää sitoutumisaikaa. Fyrk Finance ostaa myös ulkomaisia laskuja.
- Maksuhäiriömerkintä
- maksuhäiriö · luottotietomerkintä · maksuhäiriömerkinnät · luottohäiriö
Maksuhäiriömerkintä on luottotietorekisteriin tehty merkintä maksamatta jääneestä velvoitteesta. Laskurahoituksessa merkinnällä on kaksi eri roolia sen mukaan, kumpaa osapuolta se koskee. Maksajan merkintä on yksi luottokelpoisuuden arvioinnissa huomioitavista tiedoista, koska arvio kohdistuu maksajan maksukykyyn. Laskuttajan eli rahoitusta hakevan yrityksen oma merkintä vaikuttaa sen sijaan sopimussuhteeseen. Tämä on eri kysymys kuin yksittäisen laskun rahoituskelpoisuus. Kummassakaan tapauksessa merkintä ei ole automaattisesti este, ellei rahoittajan omista luottoehdoista muuta johdu, ja ehdot luetaan aina sopimuksesta. Yritystä koskevat merkinnät poistetaan rekisteristä laissa säädettyjen säilyttämisaikojen kuluttua.
- Myyntireskontra
- reskontra · saatavareskontra · myyntireskontran hoito · reskontranhoito
Myyntireskontra on luettelo avoimista myyntilaskuista ja niihin kohdistuneista suorituksista. Laskurahoituksessa myyntireskontra on muutakin kuin kirjanpidon apuväline: siitä näkyy siirretyn laskun tila. Jos suoritus kohdistuu reskontrassa väärin, saatava näyttää avoimelta, vaikka se on jo maksettu. Osa factoring-sopimuksista sisältää reskontran hoidon palveluna, jolloin rahoittaja seuraa suorituksia ja muistuttaa maksamattomista laskuista myyjän puolesta. Sopimuksesta on syytä tarkistaa, kenen nimissä muistutus lähtee, koska se näkyy laskun maksajalle.
- Kohdistamaton maksu
- tunnistamaton maksu · kohdistamaton suoritus · kohdistumaton maksu · väärälle tilille maksettu
Kohdistamaton maksu on suoritus, jota ei ole saatu kohdistetuksi siihen laskuun, jota se koskee. Laskurahoituksessa kohdistamaton maksu syntyy tyypillisesti siitä, että saatava on siirretty, mutta maksaja maksaa vanhan maksuohjeen mukaan myyjälle. Raha on tällöin myyjällä, lasku näyttää rahoittajan järjestelmässä avoimelta, ja muistutukset lähtevät edelleen maksajalle. Ratkaisevaa on se, tavoittiko siirtoilmoitus maksajan. Tilanteen selvittäminen edellyttää tavallisesti sekä myyjän että rahoittajan reskontran läpikäyntiä. Sanalle itselleen ei ole vakiintunutta suomenkielistä määritelmää.
- Hyvityslasku
- hyvitys · hyvityslaskut · credit note · oikaisulasku
Hyvityslasku on asiakirja, jolla aiemmin lähetettyä myyntilaskua pienennetään tai se peruutetaan kokonaan. Hyvityslasku on laskun arvon alenemisen tavallisin yksittäinen syy, ja siirretyssä laskussa siihen liittyy lisäksi oma riskinsä: jos hyvitys kulkee muuta reittiä kuin siirretyn laskun kanavaa, rahoittajan reskontra ei välttämättä päivity. Lasku näyttää tällöin avoimelta täysimääräisenä ja muistutus lähtee maksajalle, joka on jo saanut hyvityksen — vaikka hyvitys voi silti vaikuttaa velallisen todelliseen maksuvelvollisuuteen. Erotus jää selvitettäväksi jälkikäteen, ja siksi hyvitys on ohjattava samaa reittiä kuin siirretty lasku.
Miten myyty tai pantattu saatava kirjataan?
- Kirjanpitokäsittely: myyty vs. pantattu saatava
- kirjanpitokäsittely · taseesta poistaminen · derecognition · onko laskurahoitus velkaa · liitetieto
Kirjanpitokäsittely ei seuraa automaattisesti siitä, että saatava on myyty, vaan liiketapahtuman tosiasiallisesta sisällöstä ja sovellettavasta tilinpäätösnormistosta. Kirjanpitolautakunta on ratkaissut kysymyksen kahdesti vastakkaisin lopputuloksin, ja ero on tosiseikoissa. Lausunnossa 1444/1997 rahoitusyhtiö osti saatavat ja maksoi kauppahintana niiden nimellisarvon, jolloin saatava poistetaan myyjän taseesta. Lausunnossa 1712/2003 oli kyse laskusaatavien rahoittamisesta ja panttauksesta, jolloin saatava jää taseeseen ja sen rinnalle kirjataan velka. Ratkaisevaa ei ole sopimuksen nimi, vaan liiketapahtuman tosiasiallinen sisältö, jota kirjanpitolaki kutsuu sisältöpainotteisuudeksi. Käsittely riippuu aina sopimusehdoista ja käytetystä tilinpäätösnormistosta, joten varmista oma tilanteesi kirjanpitäjältäsi.
- Asiakasvaratili
- asiakasvarat · client account · trust account
Asiakasvaratili on pankkitili, jolla säilytetään toisen lukuun perittyjä varoja erillään säilyttäjän omista varoista. Asiakasvaratilin tunnusmerkki on erillisyys: tilillä ei saa olla muita kuin asiakkaan varoja, eikä niitä saa käyttää säilyttäjän omiin tarkoituksiin. Laskurahoituksessa asiakasvarojen käsite koskee vain sitä tilannetta, jossa rahaa peritään toisen lukuun. Kun saatava on myyty, maksajan suoritus on rahoittajan omaa rahaa, ei asiakasvaroja, koska saatava on kaupan myötä siirtynyt rahoittajan omaisuudeksi. Vakiintunutta suomenkielistä määritelmää nimenomaan laskurahoituksen yhteydessä ei ole.
- Laskun maksaja
- ostaja · velallinen · loppuasiakas · maksaja · debitori
Laskun maksaja on se osapuoli, jolle lasku on osoitettu ja jonka velvollisuus on maksaa se. Saatavan siirrossa laskun maksaja on velallinen, jonka asema ei siirron takia huonone: suoritusvelvollisuus pysyy samana, maksajan väitteet myyjää vastaan ja kuittausoikeus säilyvät, ja siirron jälkeenkin vanhalle velkojalle tehty maksu on pätevä, jollei maksaja tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, ettei tämä enää ollut oikeutettu saamaan maksua. Siirtoilmoituksen jälkeen vapauttava maksu tehdään uudelle velkojalle. Laskun maksaja ei ole rahoitussopimuksen osapuoli, mutta laskurahoituksessa rahoituspäätös perustuu juuri sen maksukykyyn.
- Viivästyskorko
- viivästysseuraamus · korkolain mukainen korko · viivästyskorot
Viivästyskorko on korko, jonka velallinen on velvollinen maksamaan siltä ajalta, jonka maksu on eräpäivän jälkeen myöhässä. Kaupallisissa sopimuksissa korkolaki asettaa viivästyskorolle oman tasonsa, joka määräytyy Suomen Pankin puolivuosittain julkaiseman viitekoron perusteella. Elinkeinonharjoittajien kesken korosta voidaan sopia toisin, mutta ehto, joka poistaa oikeuden viivästyskorkoon kokonaan, on tehoton. Viivästyskorkoa ei kerry, jos viivästys johtuu siitä, ettei velallinen tiedä, kenelle maksaa — silloin viivästys on velkojan.
Milloin laskurahoitus ei ole oikea tuote
Vahingollisin uskomus tällä markkinalla on, että laskurahoitus auttaa silloin kun asiakas on jo jättänyt maksamatta. Se ei auta. Kolme tilannetta, joissa vastaus on ei:
Lasku on jo erääntynyt
Fyrk Finance rahoittaa erääntymättömiä saatavia eikä rahoita jo erääntyneitä laskuja. Erääntyneen laskun perimiseen tarkoitetut palvelut ovat eri palvelu ja eri sääntelyn piirissä.
Lasku on riitautettu
Riita koskee saatavan pätevyyttä, ei maksajan maksukykyä. Siksi riitautettu lasku palaa myyjälle myös takautumisoikeudettomassa sopimuksessa — rahoitus ei siirrä riitaa pois.
Työtä ei ole vielä toimitettu
Fyrk Finance rahoittaa vain jo toimitettuun tuotteeseen tai palveluun perustuvia saatavia. Ennakkolaskussa rahoituksen kohteena olisi toimitusriski eikä jo syntynyt saatava.
Ja yksi asia, jota myyntipuhe ei yleensä kerro
Fyrk ostaa vain sellaisia laskuja, joiden loppuasiakas on maksukykyinen — maksukykyisyys vaaditaan rahoituksen myöntämishetkellä.
Juuri ne laskut, jotka myyjä eniten haluaisi siirtää pois taseestaan, ovat ne joita Fyrk ei osta.
Yritykselle, jolla on aito luottotappio-ongelma, Fyrk ei ole ratkaisu siihen ongelmaan.
Mihin se sitten on ratkaisu
Voit pidentää maksuaikoja ja kasvaa ottamatta lisää riskiä.
Mitä hinta tarkoittaa ja mikä on luvanvaraista
Rivit ovat rahoitusmuotoja ja sopimusehtoja, eivät yrityksiä. Jokainen rivi on tiivistelmä siitä määritelmästä, johon rivin nimi linkittää — lähde on siellä.
| Vaihtoehto | Mihin se vastaa | Mihin se ei vastaa | Mihin kustannus perustuu |
|---|---|---|---|
| Saatavakauppa | Erääntymättömän laskun rahaksi muuttamiseen ennen maksuaikaa | Tyypillisesti jo erääntyneeseen tai riitautettuun laskuun | Laskukohtaiseen palkkioon, joka määräytyy maksuajan mukaan |
| Saatavavakuudellinen rahoitus | Jatkuvaan käyttöpääomatarpeeseen koko laskukannan vakuudella | Saatavan taseesta poistamiseen — saatava jää myyjälle | Luoton korkoon ja limiitin ylläpitoon |
| Kassa-alennus | Yksittäisen maksun aikaistamiseen ostajan päätöksellä | Ennakoitavuuteen — ostaja päättää, käyttääkö alennuksen | Alennusprosenttiin ja siihen, montako päivää maksu aikaistuu |
| Luottovakuutus | Luottotappion kattamiseen jälkikäteen sovituissa rajoissa | Kassavirtaan — raha tulee vasta korvauksena, ei rahoitushetkellä | Vakuutusmaksuun ja myönnettyihin ostajakohtaisiin rajoihin |
| Lyhyemmästä maksuehdosta sopiminen | Kiertoajan lyhentämiseen ilman rahoituskulua | Tilanteeseen, jossa ostaja ei suostu — ehto on kaksipuolinen | Neuvotteluasemaan; suoraa rahamääräistä hintaa ei ole |
Sama kokonaishinta voidaan jakaa yhteen erään tai kuuteen. Vertailukelpoinen luku on koko vuoden kustannus todellisella laskumäärällä.
| Maksuerä | Mitä se on | Miten se lasketaan |
|---|---|---|
| Palvelupalkkio (vakio) | Korvaus yksittäisen laskun rahoittamisesta | Prosenttiosuutena laskun summasta, maksuajan mukaan porrastettuna |
| Avausmaksu (valinnainen) | Kertakorvaus sopimuksen perustamisesta | Kiinteänä euromääränä sopimusta tehtäessä |
| Kuukausi- tai limiittimaksu (valinnainen) | Korvaus jatkuvan järjestelyn ylläpidosta | Kiinteänä eränä kuukaudessa tai osuutena myönnetystä limiitistä |
| Vähimmäisveloitus (valinnainen) | Alaraja, joka veloitetaan, vaikka volyymi jää pienemmäksi | Erotuksena sovitun vähimmäismäärän ja toteutuneen välillä |
| Varaustilipidätys (tapahtumaperusteinen) | Ei palkkio, vaan pidätys, joka tilitetään maksun jälkeen | Osuutena laskun summasta, palautuu maksajan maksettua |
| Takaisinosto (tapahtumaperusteinen) | Velvollisuus ostaa saatava takaisin sovitun ajan jälkeen | Sopimuksessa määrätyllä hinnalla, tyypillisesti maksetun summan mukaan |
| Viivästysseuraamukset (tapahtumaperusteinen) | Maksun viivästymisestä syntyvät erät | Korkolain mukaan, ellei elinkeinonharjoittajien kesken toisin sovita |
Maksuerien luokittelu noudattaa Association française des Sociétés Financièresin (ASF) julkaisemaa jaottelua; vastaavaa suomenkielistä luokitusta ei ole.
Rivit ovat toimintoja, eivät yrityksiä. Rekisterimerkintä ei ole toimilupa eikä Finanssivalvonnan valvontaa: se on muodollisin perustein myönnettävä merkintä, joka ei tuo pääomavaatimusta eikä asiakasvarojen suojaa.
| Toiminta | Toimilupa tai rekisteröinti | Säädös | Valvova viranomainen | Julkinen rekisteri |
|---|---|---|---|---|
| Luotonanto luottolaitoksena (talletuspankki) | Toimilupa | Luottolaitoslaki 610/2014, 2 luku 1 § | Finanssivalvonta | Valvottavaluettelo |
| Maksulaitostoiminta | Toimilupa | Maksulaitoslaki 297/2010, 2 luku 6 § | Finanssivalvonta | Valvottavaluettelo |
| Joukkorahoituspalvelun tarjoaminen | Toimilupa | Laki 203/2022, 2 luku 4 §; asetus (EU) 2020/1503 | Finanssivalvonta | Valvottavaluettelo |
| Kuluttajaluotonanto ja vertaislainan välitys | Rekisteröinti | Laki 186/2023 (kumosi lain 853/2016) | Finanssivalvonta (valvonta siirtyi aluehallintovirastolta 1.7.2023) | Luotonantaja- ja vertaislainanvälittäjärekisteri |
| Perintätoiminnan harjoittaminen | Rekisteröinti | Laki 411/2018, 3 §, 5 § ja 14 § | Lupa- ja valvontavirasto | Perintätoiminnan harjoittajien rekisteri |
| Laskusaatavan ostaminen (laskurahoitus) | Ei toimilupaa; rahanpesulain nojalla rekisteröitävä | Ei toimilupasäännöstä; rahanpesulaki 444/2017, 1 luku 2 §:n 1 momentin 14 kohta ja 1 luku 4 § → luottolaitoslaki 610/2014, 5 luku 1 §:n 1 momentti (luotonanto ja rahoitustoiminta sekä muu rahoituksen järjestäminen) | Ei toimialavalvojaa; rahanpesulain osalta Lupa- ja valvontavirasto | Rahanpesun valvontarekisteri |
Rekisteri koskee niitä rahoituspalvelujen tarjoajia, jotka eivät ole Finanssivalvonnan valvottavia. Rajanveto kulkee tarkoituksesta: jos saatavat on ostettu yksinomaan perintätarkoituksessa, kyse on perintätoiminnasta, ja jos liiketoimen perusteena on rahoituksen tarjoaminen, kyse on rahoituspalvelun tarjoamisesta.
Kysy nämä ennen allekirjoitusta — myös meille
Jokainen kysymys testaa yhtä tämän sivun termiä ja linkittää siihen. Vastauksia ei löydy esitteestä, vaan sopimuksesta.
- Ostetaanko saatava vai annetaanko se vakuudeksi? Kysy tämä ennen mitään muuta.Saatavakauppa
- Poistuuko saatava taseestani, ja mihin kirjanpidolliseen kantaan vastaus perustuu?Kirjanpitokäsittely: myyty vs. pantattu saatava
- Palaako vastuu minulle, jos maksaja ei maksa — ja koskeeko se vain viivästystä vai myös maksukyvyttömyyttä?Takautumisoikeus (regressi)
- Entä jos maksaja riitauttaa laskun — palaako se minulle?Takautumisoikeus (regressi)
- Onko sopimuksessa takaisinostovelvollisuus, monenko päivän jälkeen se laukeaa ja mihin hintaan?Takaisinostovelvollisuus
- Kuinka suuri osuus laskusta maksetaan heti, ja mitä loppuosalle tapahtuu?Rahoitusaste
- Pidätetäänkö osa varaustilille, millä perusteella ja milloin se tilitetään?Varaustili
- Mikä on koko vuoden kustannus minun todellisella laskumäärälläni, ei yhden laskun prosentti?Palvelupalkkio
- Mihin maksuaikaan tarjottu prosentti on hinnoiteltu?Palvelupalkkio
- Onko avausmaksua, kuukausimaksua tai vähimmäisveloitusta — ja mitä tapahtuu, jos volyymi jää sovittua pienemmäksi?Avausmaksu, kuukausimaksu ja vähimmäisveloitus
- Saanko valita rahoitettavat laskut, vai siirtyykö koko laskukanta?Valikoiva laskurahoitus
- Mikä on ostajakohtainen luottoraja, ja mitä tapahtuu, kun se täyttyy kesken kuukauden?Luottoraja ja rahoituslimiitti
- Ilmoitetaanko siirrosta asiakkaalleni, kuka ilmoittaa ja missä vaiheessa?Siirtoilmoitus (denuntiaatio)
- Mitä laskullani lukee siirron jälkeen, ja saanko nähdä sanamuodon etukäteen?Siirtomerkintä (siirtolauseke)
- Mitä tapahtuu, jos asiakkaani maksaa vanhan maksuohjeen mukaan minulle?Kohdistamaton maksu
- Miten hyvityslasku käsitellään, kun alkuperäinen lasku on jo siirretty?Hyvityslasku
- Mitä sopimus sanoo tilanteesta, jossa asiakkaani on myös minun toimittajani?Kuittausoikeus
- Onko asiakassopimuksissani siirtokieltoa, ja kuka sen tarkistaa?Siirtokielto
- Millä ehdoilla lasku hylätään, ja saanko tietää syyn?Rahoituskelpoisuus
- Kuinka pitkiä maksuaikoja rahoitetaan, ja onko niille eri hinta?Maksuehto ja maksuaika
- Jos järjestelyyn liittyy luottovakuutus, mitä se kattaa ja mitä se ei kata?Luottovakuutus
- Kuka hoitaa muistutukset, ja millä sävyllä asiakkaalleni kirjoitetaan minun nimissäni?Myyntireskontra
- Kuinka pitkäksi aikaa sopimus sitoo, uusiutuuko se automaattisesti ja millä irtisanomisajalla siitä pääsee irti?Vähimmäiskesto ja irtisanomisaika
Mitä maksuajoista tiedetään
Luvut päivitetty 8.9.2026
Suomalaisten yritysten välisissä kaupoissa lasku maksetaan keskimäärin 21 päivää sovittua maksuaikaa myöhemmin.
Intrum, European Payment Report 2026 (Suomi), julkaistu 21.4.2026
Yli 30 päivän maksuajoista 65 prosentista ei ollut sovittu nimenomaisesti niin kuin laki edellyttää — koko mittaushistorian korkein osuus.
Suomen Yrittäjät, Yrittäjägallup 4/2026 (n = 1 059, virhemarginaali ±2,8 prosenttiyksikköä), julkaistu 20.4.2026
Viivästyskoron taso lasketaan Suomen Pankin puolivuosittain julkaisemasta viitekorosta, joten sitä ei ole painettu tähän — voimassa oleva luku on aina Suomen Pankin julkaisussa.
Termit A–Ö
Kaikki 40 termiä aakkosjärjestyksessä. Mukana ovat vain ne kirjaimet, joilla on termejä.
Selvitä, sopiiko laskurahoitus tilanteeseesi
Kolme minuuttia, ei yhteystietoja. Testi kysyy laskusta ja maksajasta: arvio perustuu ennen muuta maksajan maksukykyyn.
Tee rahoitustesti